Jaana Ylitalo Neuvottelijasi Euroopassa

Tasa-arvo todeksi vuoden jokaisena päivänä

  • Tasa-arvo todeksi vuoden jokaisena päivänä

Tänään vietetään Minna Canthin, tasa-arvon päivää. Tiesitkö, että kaikista vuoden liputuspäivistä vain tänään me liputamme naishenkilölle?

On myös 175 vuotta Minna Canthin syntymästä. Tästä päivästä tuli yleinen liputuspäivä vasta 12 vuotta sitten, vuonna 2007. Vuotta aiemmin, vuonna 2006, käynnistettiin ensimmäinen samapalkkaisuusohjelma. Siinä työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta sitoutuivat kaventamaan sukupuolten välistä palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2016 ohjelma uudistettiin ja nykyinen ohjelmakaan ei ole tuonut vielä ratkaisuja samapalkkaisuuteen.

Naisten ja miesten palkkaero on kuitenkin edelleen noin 16 prosenttia. Viimeisen parin vuoden aikana naisten asema työmarkkinoilla on tosiasiallisesti heikentynyt. Syynä on pitkälti maan hallituksen toteuttama politiikka. Sipilän hallituskaudella on tehty lukuisa määrä heikennyksiä työelämän lainsäädäntöön ja monet heikennyksistä ovat kohdistuneet rankemmin juuri naispalkansaajiin. Samapalkkaisuutta on edistettävä arvioimalla laajalti lainsäädäntömuutosten sukupuolivaikutuksia sekä huomioitava muutosten vaikutus naisten työmarkkina-asemaan. Lainsäädäntöä valmistellessaan Sipilän hallitus ei ole vaivautunut tekemään esitystensä sukupuolivaikutusten arviointia, jolloin olisi jo havaittu tämä lakien vääristyminen. Naisten asema on entisestään heikentynyt työmarkkinoilla.

Suomen hallituksen päätökset koeajan pidentämisestä, määräaikaisten sopimusten solmimisen helpottamisesta, vuosiloman ansainnan heikentämisestä perhevapaiden osalta sekä kauppojen aukioloaikojen laajentamisesta ovat iskeneet kaikki erityisesti naisiin. Hallituksen viime syksyn suunnitelmat irtisanomislaista olisivat pahimmillaan toteutuessaan kohdistuneet eniten juuri naisvaltaisille aloille, joissa suurin osa työpaikoista on pieniä työpaikkoja. Niin ikään päivähoitomaksujen korotus, päiväkotiryhmien suurentaminen ja lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ovat heikentäneet naisten asemaa työmarkkinoilla.

Palkkaerojen taustalla olevista syistä on keskusteltu paljon. Tutkimusten mukaan naisten pitkät poissaolot työelämästä mm. pitkien perhevapaiden vuoksi heikentävät huomattavasti naisten ansiokehitystä. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien välillä edistäisi mitä parhaiten tasa-arvoa. Perhevapaauudistus onkin saatava käyntiin heti seuraavalla hallituskaudella.

Käytännössä Sipilän hallitus on jättänyt palkkatasa-arvon edistämisen kokonaan työmarkkinajärjestöjen varaan. Palkkaratkaisuilla on tietysti olennainen merkitys keskimääräisen palkkaeron kaventamisessa. Euromääräiset palkankorotukset estävät palkkaerojen kasvua. Naisvaltaisilla aloilla täydentäviä palkkausjärjestelmiä on vähän ja jos niitä on, ne nostavat vain vähän ansioita. Siksi niitä pitäisi rakentaa ja kehittää. Naisvaltaisten alojen suuri osa-aikatyön määrä kasvattaa tosielämän palkkaeroja, osa-aikatyöntekijöiden määrä kasvaa koko ajan. Siksi keskimääristä palkkaeroa mitattaessa osa-aikatyön määrä tulisi huomioida.

Segregaatio (eli työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten työaloihin sekä ammateihin) on todettu yhdeksi merkittäväksi selittäjäksi palkkaerojen taustalla ja segregaation lieventäminen keinoksi edistää samapalkkaisuutta. Tasa-arvovaltuutetun viime vuoden raportissa eduskunnalle todetaan, että naisten ja miesten töiden eriytymisestä ei automaattisesti seuraa naisille tyypillisten töiden pienemmät palkat.

Sukupuolten välisissä palkkaeroissa on kysymys osaltaan myös ajan yli muotoutuneista asenteista ja niihin liittyvästä naisten tekemän työn aliarvostamisesta. Tämä voi vääristää esimerkiksi käsitystä miesten ja naisten tehtävien vaativuudesta yksittäisten toimialojen ja yritysten sisällä. Toisaalta tehtävien samanarvoisuuden arvioimiseksi eri toimialojen välillä ei ole olemassa yhteisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Näin ollen samapalkkaisuuden peruslähtökohtaa, jonka myötä samasta ja samanarvoisesta työstä tulisi maksaa samaa palkkaa, ei pystytä koko yhteiskunnan tasolla edistämään riittävän tehokkaasti. Palkkaerojen kaventamiseksi tulisikin kehittää universaali eri alojen työt rinnastava toimintamalli, joka olisi yhteisesti hyväksytty ja kaikilla käytössä. Eli menetelmä, jolla töiden vaativuutta voitaisiin vertailla yli toimiala- ja tehtävärajojen. Tämä kuului myös viimeisimmästä samapalkkaisuusohjelmasta tehdyn arvioinnin keskeisiin suosituksiin.

Palkka-avoimuus voisi olla yksi lääke palkkaerojen toteamiseksi ja korjaamiseksi.

Keinoja tasa-arvon toteutumiseen vuoden jokaisena päivänä on paljon. Olisiko siis aika pian kypsä tasa-arvon ja samapalkkaisuuden kunnian palauttamiseen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Matti Simonaho

Silloin kun tasa-arvo viedään äärimmäisyyksiin, se ruokkii päinvastaista.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Itse asiassa tänä vuonna tulee toinenkin naiselle omistettu liputuspäivä, Helene Schjerfbeckin päivä. Se on joskus kesällä. Turhan vähän näitä naisten liputuspäiviä toki on, Suomessa on Canthin lisäksi muutama muukin kirjalija joka ansaitsisi oman liputuspäivän: Edith Södergran, Eeva-Liisa Manner, Tove Jansson ja Maria Jotuni.

Käyttäjän neuvottelijasi kuva
Jaana Ylitalo

Tärkeä huomio! Suurena taiteen ystävänä minun olisi tullut tämä muistaa. Suomen 100-vuotisjuhlavuotena 2017 tosiaan suositeltiin liputtamaan heinäkuun 10. päivänä Helene Scherfbeckin ja kuvataiteen kunniaksi. Vakiintuneeksi juhlapäiväksi se jäisi vain, jos muistaisimme liputtaa tuona päivänä jatkossakin.

Toimituksen poiminnat